Etelä-Savon Vihreät

Eriävä mielipide

Etelä-Savon maakuntahallitus 25.10.2010
Asianumero 18
Etelä-Savon maakuntakaavan vahvistaminen 4.10.2010

PERUSTELUT

Ympäristöministeriön vahvistuspäätös maakuntakaavasta on linjassa muista maakuntakaavoista tehtyjen vahvistuspäätösten kanssa. Valituksia vahvistuspäätöksistä on jätetty myös Keski-Suomen, Itä-Uudenmaan ja Pirkanmaan kaavoista KHO:hon. Kaikki valitukset on hylätty. Valituksien perusteet ovat liittyneet vähittäiskaupan suuryksiköihin.

Ympäristöministeriön päätöksen mukaan poistetut neljä vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää hajauttaisivat kaupunki- ja palvelurakennetta ja lisäisivät yksityisautoilua. Samaan tulokseen on päätynyt Pieksämäen Naiskankaan hankkeen osalta tutkija ja kehittäjä Tuomas Santasalo. Mikkelin kaupunki ei valita Itäportin merkinnän poistosta, koska voimassa olevat asema- ja yleiskaavat mahdollistavat alueen kehittämisen.

Savonlinnan länsikeskuksen merkinnän poistoa tukee se, että vähittäiskaupan suuryksiköt keskustassa ja kaupungin itäpuolella vastaavat seudun ostovoiman kehitykseen myös tulevaisuudessa. Savonlinnan kaupunkirakenteen kannalta on perusteltua, että suuryksiköt ovat mahdollisia kaupungin itäpuolella, jossa sen turvin voi kehittää nykyistä alueella sijaitsevaa vähittäiskaupan keskittymää sekä kaupungin keskustassa, jonka elävyyden ratkaisu takaa. Juvan Vehmaan kauppakeskittymän irrallisuuden kuntarakenteesta ja riippuvuuden henkilöautoliikenteestä ministeriö perustelee aukottomasti.

Ympäristöministeriön päätös ei ole kuolinisku maakunnan palveluiden ja kaupan kehittämiselle. Vahvistettu maakuntakaava mahdollistaa kaupunkien keskustatoimintoihin varatuilla alueille lähes minkälaisen rakentamisen tahansa. Kaupan kehittäminen on mahdollista myös keskustojen ulkopuolella, vaikkei haluttuja suuryksikkömerkintöjä kaavassa ole. Alle 5000 neliön kauppoja saa rakentaa myös keskustojen ulkopuolelle yleis- ja asemakaavojen perusteella vieriviereen, jos niillä on omat tontit ja sisäänkäynnit. Tilaa vievää kauppaa saa rakentaa suurempiakin yksikköjä. Lisäksi vahvistettujen vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen alueilla mahdollisuudet ovat täysin entiset.

Vähittäiskaupan suuryksiköistä puhuttaessa on myös tunnustettava niihin liittyvät uhkakuvat. Toteutuessaan suuryksiköt vaarantaisivat nimenomaan kaupunkikeskustojen vetovoiman ja työpaikat, jotka tulevat vähenemään keskustoissa, jos kauppaa lisätään niiden ulkopuolella. Vetovoimaisuus, joka kaupunkikeskustoissa on tärkeää myös matkailun kannalta, syntyy tiiviistä kaupunkirakenteesta, johon ympäristöministeriön vahvistuspäätös kuntia ohjaa.

Maakunnan palvelurakenteen ja kaupan kehittäminen kestävällä pohjalla on mahdollista ympäristöministeriön vahvistamalla maakuntakaavalla edellä mainittujen seikkojen takia. Tästä syystä ympäristöministeriön päätöksestä ei tarvitse valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Heli Järvinen, maakuntahallituksen jäsen